22. NUOREN ISÄN KOKEMUKSIA ISYYSVAPAASTA
|
Esittämä Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Liettua Haastateltu - Vytautas S., mies Haastattelun tyyppi - haastattelijan laatima yhteenveto haastatellun lainauksien pohjalta Käytännön esimerkki:
|
Vytautas, 34 v., on johtaja Officesystems – nimisessä yrityksessä. Hän on ollut firman palveluksessa seitsemän vuotta; hän on lojaali, hyvin ansaitseva ja yksi firman uralla nopeasti edenneistä työntekijöistä. Hän kohtasi haastavan tilanteen pitäessään isyys/vanhempainvapaan ensimmäisen lapsensa syntymän yhteydessä. Hän ennakoi, että olisi vaikeaa ottaa tämä askel, koska hän oli ensimmäinen mies yrityksessä, joka teki tämän ratkaisun. Hän käytti paljon aikaa neuvotellen asiasta esimiehensä kanssa, joka koki Vytautaksen olevan firmalle korvaamattoman. Firma ei voisi toimia ilman häntä ja se menettäisi tärkeitä VIP- asiakkaita, jotka olivat läheisessä yhteydessä Vytautasiin. Myös hänen kollegansa reagoivat eri tavoin hänen valintaansa. Jotkut epäilivät, osaako mies hoitaa pientä lasta.
Vytautas piti 3 kuukauden isyys/vanhempainvapaan, mutta hän halusi enemmän, koska hän nautti lapsen kanssa olemisesta ja koki lapsen itselleen hyvin läheiseksi. Onneksi pomo oli yhtä mieltä joustavasta työajasta: kaksi päivää viikossa toimistolla ja kolme päivää kotona kahden lisäkuukauden ajaksi.
Liettuan laeissa säädellään isyys/äitiysvapaista, mutta termi ”paternal leave” (isyysvapaa) ei ole lakitekstissä. Sen sijaan termejä äitiys/isyysetu ja lastenhoitovapaa käytetään lakitekstissä. Liettuan Työlaki säätää lastenhoitovapaasta, jota voivat käyttää perheen päätöksestä riippuen äiti (tai kasvatusäiti), isä (tai kasvatusisä), isoäiti, isoisä tai joku muu sukulainen, joka huolehtii lapsesta, kunnes tämä saavuttaa kolmen vuoden iän. Liettuan sairausvakuutuslainsäädäntö säätää äidille 126 - 140 kalenteripäivän pituisen äitiysvapaan synnytyksen jälkeen, jonka korvaus on 100 % tämän palkasta. Äitiysvapaan jälkeen kuka tahansa yllä mainituista perheen jäsenistä voi saada äitiys/isyysedun, kunnes lapsi on yksivuotias. Liettuassa vanhempainvapaakorvaus edunsaajan palkasta on 100 % siihen asti kun lapsi on yksivuotias ja korvaus on 85 % kunnes lapsi on 2 vuoden ikäinen.
Vytautas tuntee olevansa sekä hyvin selvillä että paremmin vastuussa perheasioista oltuaan isyys/vanhempainvapaalla. ”Olen nähnyt lapseni kehityksen, jota en näkisi, jos tapaisin häntä vain iltaisin töiden jälkeeni. Se on jotakin niin tärkeää, jonka voi ymmärtää vasta, kun on kokenut sen henkilökohtaisesti". Toisaalta Vytautas kertoo, että suurin haaste hänelle oli, että hän kaipasi takaisin töihin ja työkaverien seuraa. Se ei ollut vain työtä sinänsä, jota hän kaipasi. Hän selittää: "Kun työskentelee yhdessä muiden kanssa, muodostuu tiivis yhteisö. Kun on kotona, eristyy tästä yhteisöstä".
Työn luonteen ja taloudellisen tilanteen vuoksi firmassa (Officesystems) on ollut korkea vaihtuvuus. Sen jälkeen, kun Vytautasin myönteinen kokemus isyysvapaasta on tullut tunnetuksi työpaikalla ja työnantaja on nähnyt sen edut organisaatiolle, on asenne jonkin verran muuttunut. Firman johto on oivaltanut, että on tärkeää pitää kiinni henkilökunnasta ja sen pysyvyydestä. Uusien tulokkaiden työllistäminen tarkoittaa uudelleen koulutusta ja työhönoton lisäkustannuksia, koska uusi työntekijä pitää opastaa ja perehdyttää tehtäviinsä. Sen sijaan vanhan henkilökunnan paluu on vähemmän ongelmallinen, koska työntekijät tuntevat firman toimintatavat ja systeemit. Näin ollen joustavuuden tarjoaminen pienten lasten vanhemmille auttaa säilyttämään henkilökunnan tyytyväisenä, mikä tuo etuja firmalle.
Vytautas sanoo, että vanhempainvapaan tulisi olla myönteinen kokemus kaikille. Hyvistä kokemuksista huolimatta Liettuassa tehty tutkimus osoitti, että puolet haastatelluista vastasi, ettei ole hyvä asia, jos isä hoitaa lapsia kotona samanaikaisesti, kun äiti käy työssä. Vytautas arvelee tämän asenteen heijastavan Neuvostoliiton aikaista ideologiaa ja on vahvasti stereotyyppinen. Ennen vanhempainvapaan pitämistä, hän neuvoo pohtimaan tiettyjä avainasioita: on otettava selkoa oikeuksista, eli mitkä edut ovat käytettävissä, milloin pitää tehdä ilmoitus työnantajalle, ja miten pitää yhteyttä työnantajaan. Vytautas sanoo, että on taloudellisia etuja siitä, että kokeneet työntekijät pysyvät firmassa; kun työnantaja tukee vanhempia lapsen syntymän yhteydessä, se myös kannustaa vanhempia palamaan työhön.
Parhaillaan Officesystem parantaa perheystävällisiä käytäntöjä soveltamalla ”hyvät käytännöt ohjeita” ja pyrkii olemaan mahdollisimman joustava liiketoiminnan ja firman työmäärän sallimissa rajoissa. Tavoitteena on kehittää parempaa ymmärrystä pienten lasten vanhempien ja työnjohdon välillä.