3. URAÄITI, JOKA ON TASAPAINOILLUT VAATIVAN TYÖN JA HAASTAVAN PERHETILANTEEN VÄLILLÄ

Esittämä Työterveyslaitos, Suomi Haastateltu – Nina K., nainen Haastattelun tyyppi – haastattelijan laatima tiivistelmä haastattelun pohjalta Käytännön esimerkki: isyys/äitiys/perhevapaajärjestelyt kunnallinen päivähoito, esikoulu

Nina K., 41 v., työskentelee talousasiantuntijana monikansallisessa lääkealan yrityksessä. Hänen työmääränsä on suuri ja työtahti usein hektinen yrityksen pääkonttorissa Helsingissä.

Ninalla on 10,5 v. kaksoispojat. Toinen pojista on eritystarpeita vaativa; hänellä on CP-vamma ja tarvitsee liikkumiseen pyörätuolin. Pojat muodostavat kaksoispojille tyypillisen tiiviin sidoksen ja viihtyvät hyvin yhdessä.

Poikien syntymän jälkeen Nina oli kotona ensin äitiysvapaalla ja sen jälkeen vanhempainvapaalla. Hän palasi työhön heti kun vanhempainvapaa oli ohi. Poikien isä käytti minimaalisesti oikeuttaan isyysvapaaseen. Kymmenen vuotta sitten miehet käyttivät vähemmän kuin nykyään isyysvapaita.

Suomessa jompikumpi vanhempi, jolla on erityistarpeita vaativa lapsi, voi lyhentää työaikaa (viikoittain tai päivittäin), kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Ns. normaalien lasten vanhempi voi lyhentää työaikaa lapsen toisen kouluvuoden loppuun asti. Työajan lyhentämisestä ja sen tavoista tulee sopia työantajan kanssa.

Lyhennetty työaikajärjestely ei ole saanut paljoa suosiota Suomessa. Naisten osa-aikainen työskentely onkin Suomessa vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Myös Nina palasi kokopäivätyöhön eikä työajan lyhentäminen koskaan ollut hänen ajatuksissa. Hän kuvaa itseään ”aikaansaajaksi” eikä ”äidilliseksi”. Hän palasi työhön innokkaasti; myös hyvä palkka ja mahdollisuus urakehitykseen haastavassa työympäristössä olivat tärkeitä.

Työpaikallaan Nina on kokenut helpoksi puhua perheestään. Pomo ja kollegat ovat antaneet tukea. Kuitenkaan Nina ei ole pyytänyt erityisjärjestelyjä. Nina kokee olevansa vahva nainen ja on ylpeä siitä, että on pystynyt yhdistämään vaativan työn ja haastavan perhetilanteen yksinhuoltajana.

Työ merkitsee paljon Ninalle. Muiden aikuisten tapaaminen työssä inspiroi häntä samalla kun hän mielellään jakaa työasioita kollegojensa kanssa ja saa hyviä neuvoja heiltä. Nina arvostaa työtään ja on sitä mieltä, että osaa työnsä hyvin.

Nina on pärjännyt työn ja perheen tasapainottamisessa paljolti korkealaatuisen kunnallisen päivähoidon turvin. Kun hän palasi työhön, pojat aloittivat kunnallisessa päivähoidossa. Pojat myös osallistuivat esiopetukseen ennen varsinaisen koulun alkua. Poikien ollessa ensimmäisellä luokalla, he osallistuivat iltapäivätoimintaan, mikä mahdollisti Ninan kokopäivätyön.

Tutkimukset ovat osoittaneet korkealaatuisen päivähoidon edut lapsen sosiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Nina on täysin samaa mieltä näiden tutkimustulosten kanssa. Kaksoispojat ovat hyötyneet korkealaatuisesta päivähoidosta, mikä on tarkoittanut heidän tapauksessaan sitä, että lapsiryhmät ovat olleet pieniä ja vuorovaikutteisia, ympäristö on tarjonnut virikkeitä ja päivät eivät ole olleet kovin pitkiä. Usein Ninan vanhemmat ovat noutaneet lapset, niin että päivät päiväkodissa eivät ole venyneet pitkiksi. Ajoittain Nina tuntee painetta ja kokee itsensä väsyneeksi erityisesti täyttäessään Kelan korvauslomakkeita. Kuitenkin Nina on optimistinen tulevaisuuden suhteen. Nyt kun pojat ovat isompia, hän tuntee, että hänen ”huolikuormansa” on keventynyt.